Andre saapuikin kaupustelureissultaan päivää aikaisemmin. Voi kuinka ihana yllätys!! Sattuipa vielä, että Julié miehineen olivat vielä kylässä. Alice ja Serafina olivat jo ehtineet vuoteisiinsa, mutta Nanny Manta toi heidät isäänsä tapaamaan. Alex, ensimmäisestä reissusta uupuneena kääriytyi filttiin sohvan nurkkaan.

"Olipa lykky, että pienokaisten päivälevon aikaan leivoin kaakkua". Manta lähti hakemaan ihanaa kermaista luomustaan keittiöstä tarjolle, sillä olihan syytä juhlaan. Andre isäntä ja nuori herra Alex olivat monen viikon matkaamisen jälkeen vihdoinkin kotona.

"Suonette anteeksi, jos vien vaimoni hetkeksi" Andre pyyteli. He menivät pariskunnan kammariin, jossa Andre ojensi vaimolleen upean riipuksen.

"Voi Andre, tämä on upea. Kultainen sydän" huokaili Vivienne ihastuksissaan.

"Vain parasta sinulle rakkaani, mikään ei ole kylliksi osoittamaan sinulle rakkauttani" Andre vannoi.

Andre poistui taas vieraiden joukkoon. Vivienne jäi istumaan peilipöytänsä ääreen... "Voi Andre, kunpa tietäisit vain kuinka sinua ikävöin täällä..."

..."ikävöin joka yö yksinäisessä vuoteessa"